Huomattava osa suomalaisista ei haluaisi puuttua naapurinsa tekemisiin, mutta noin joka neljännellä suomalaisella on naapuri, jonka kanssa on hankala tulla toimeen.

 

Noin kolmella prosentilla väestöstä naapuririita haittaa merkitsevästi arkea.

 

Hyvin moni suomalainen on joskus elämässään kokenut vaikeuksia naapurinsa kanssa.

 

Naapuririidoilla voi olla monenlaisia haitallisia psyykkisiä vaikutuksia.

 

naapuririita3

Naapuririidat ilmenevät hyvin monin eri tavoin, mutta yleensä niihin liittyy jonkin osapuolen kokemana seuraavia piirteitä:

 

  • Toistuva aiheeton puuttuminen naapurin elämään käskyttämällä, juoksuttamalla ja kyttäämällä.
  • Toisia häiritsevä yhteisökäyttäytyminen soittamalla musiikkia yöaikaan tai varhain aamulla, seinien hakkaaminen, roskaaminen, välinpitämättömyys yhteisistä säännöistä jne.
  • Kiusan- ja haitanteko toisten liikkumista haittaavalla pysäköimisellä, roskalehtien ym. laittamisella postiluukkuun, liikkumisesteiden asettamisella yhteisille piha-alueille, perättömät ilmoitukset isännöitsijälle ja viranomaisille, roskien heittäminen toisen pihalle, autolla kaahaaminen piha-alueella, kotieläinten ulostuttaminen toisen pihalla, nuotion polttaminen pihalla toisen pihajuhlien aikana, trampoliinilla hyppiminen toisen perheen ja vieraiden ulkoruokailun aikana, asuntokaupan vaikeuttaminen näyttöajankohtina jne.
  • Asiaton kommunikointi ja vuorovaikutus jättämällä tervehtimättä, huutamalla, solvaamalla, haukkumalla, selän takana puhumalla, perättömiä juoruja levittämällä, salaa tai avoimesti valokuvaamalla jne.
  • Yhtiön hallintojärjestelmän toiminnan kelvottomaksi tekeminen vääristelemällä taloyhtiön kokouksen pöytäkirjoja, vilpillisyydellä kirjanpidossa, toimielimien sivuuttamisella, omien tarkoitusperien ajamisella syöttämällä eri viranomaisille virheellistä tietoa, kokousilmapiirin myrkyttämisellä esittämällä mm. kokousten nauhoittamista jne.
  • Vahingonteko esim. kellarikomeron irtaimiston tuhoamisella, lasten pihalelujen ja pyörien rikkomisella, auton renkaiden tyhjentämisellä, tuhotyöllä, auton naarmuttamisella, pihairtaimiston tuhoamisella jne.
  • Henkinen ja fyysinen väkivalta uhkaamisella, pahoinpitelemällä, seksuaalisella häirinnällä jne.
  • Oikeusprosessit: Kunnialoukkausta, vahingontekoa, kotirauhan rikkomista ja henkistä kärsimystä koskevat rikosilmoitukset ja prosessit, perättömät ilmiannot ja ns. ”oikeudenkäynnin väärinkäyttö”.

Tavanomaista on, että naapuririidoissa ilmenee käyttäytymistä useammasta kuin yhdestä edellä kuvatusta luokasta.

 

Naapuririidoilla voi olla monenlaisia psyykkisiä vaikutuksia: Ahdistus, traumaperäinen stressihäiriö, masennus, voimattomuuden ja toivottomuuden kokemukset, somaattiset oireet (mm. uni- ja nukkumisvaikeudet, ruokahaluttomuus, keskittymisvaikeudet ja sydänoireet) ovat yleisiä. Moni kokee vaikeuksia kiusaavan ja häiriköivän naapurin kohtaamisessa ja pyrkii muuttamaan arjen aikatauluja ja liikkumistaan siten, että naapurin kohtaamisen voisi välttää. Myös omassa kodissa oleskelemisessa ja siellä koetussa hyvinvoinnissa tapahtuu muutoksia naapuririidan seurauksena.

Naapuririidat voivat pahimmillaan myrkyttää ei vain kyseisen taloyhtiön vaan koko asuinalueen yleistä ilmapiiriä: Riitaisassa taloyhtiössä asuntokauppa ei käy ja kiista aiheuttaa muissa alueella asuvissa ihmisissä kielteisiä tunteita ja ajatuksia. Asiasta voi tulla kyläkunnan yleinen puheenaihe. Tämän itsessään tulisi motivoida asukkaita hakemaan riitaan ratkaisua. Naapuririitaa yritetään usein selvittää yhteisen keskustelun avulla. Erityisen haasteelliseksi tämä muodostuu tilanteissa, joissa kiista on jatkunut pitkään ja joku osallisista on persoonaltaan riidanhaluinen ja hankalaksi luonnehdittava tyyppi.

Mitä tilanteessa voi tehdä?

 

Naapuririidan aiheuttamiin psyykkisiin oireisiin kannattaa hakea ulkopuolista apua. Naapuririidat kestävät usein pitkään ja siksikin on tärkeätä hakea itselle apua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa riitaa. Esimerkiksi EMDR-terapiamenetelmällä omaa jaksamista ja tilanteessa syntyneitä ahdistusoireita voi yleensä helpottaa jo alle viidellä käyntikerralla. Lisätietoa menetelmästä löydät sivustolta www.emdrterapia.fi

Naapuririidan ratkaisussa joudutaan toisinaan turvautumaan ulkopuoliseen oikeudelliseen apuun. Lakimiehen käytös ja mukaantulo kiistaan jonkun osallisen oikeuksien ajajana voi joko syventää riitaa ja lisätä vastakkainasettelua tai edesauttaa sovinnollisen ratkaisun löytämistä. Paljon riippuu lakimiehen tavasta ajaa asiaa. Lakimies, joka itse on taistelu- ja riidanhaluinen, on omiaan motivoimaan päämiestään riitelyyn ja oikeustaisteluun. Kiistat ja tulehtuneet ihmissuhteet ovat harvoin ratkaistavissa pelkän lakikirjan tai oikeudenkäynnin avulla. Oikeusprosessi voi joskus tulehduttaa entisestään naapuruussuhteita, vaikkakin voi olla, että muita vaihtoehtoja ei enää ole ollut käytettävissä yksittäisten asioiden ratkaisemiseksi.

Hyviä tuloksia on saatu sillä, että naapuririidoissa käytetään tilanteen ratkaisussa oikeudellisia asioita tuntevaa ulkopuolista sovittelijaa. Sovittelija ajaa kaikkien asukkaiden etua yhteisesti. Sovittelijan johtaman keskustelun painopiste on ongelmien ratkaisussa ja tulevaisuudessa sen sijaan, että naapureiden kesken puitaisiin kerta toisensa jälkeen kaikkia menneisyyden tapahtumia siitä, mitä kukin on milloinkin tehnyt tai sanonut. Hyvä sovittelija soveltaa yksinkertaisia kokousteknisiä sääntöjä sovintomyönteisen ilmapiirin ylläpitämiseksi: Kokouksen aluksi voidaan esimerkiksi sopia siitä, että vain yksi henkilö kerrallaan saa olla vihainen ja jokainen saa aloittaa puheenvuoronsa kertomalla yhden asian, minkä hän ainakin haluaa tuoda esiin. Hyvä sovittelija esittää vaihtoehtoja siitä, kuinka asiat voisivat toimia tulevaisuudessa ja tarjoaa naapureille mahdollisuuden oivaltaa itse sen, että kompromisseja ja valintoja tekemällä asiat voisivat olla toisin.